Mansikoita ja suklaakermaa

Käytiin poimimassa mansikat hilloa ja pakastinta varten ja pitihän sitä samalla vähän herkutella mansikoista tuoreeltaan. Päällimmäinen kakku tuli tehtyä vähän kiireellä, joten lopputulos ei ole niin "kaunis" kuin alunperin oli tarkoitus. Toisessa piirakassa tuli testattua valmispiirakkapohjaa ja ihan hyvä siitä tuli noinkin, vaikka suosinkin itse leivottuja pohjia.


Suklainen mansikkakakku

Kääretorttupohja

4 kananmunaa
1 ½ dl sokeria
3/4 dl perunajauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte ja koristelu

Mehua kostutukseen
Mansikkahilloa
1 prk Suklaakermaa
Mansikoita


Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.

Sekoita perunajauhot, vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja seulo munavaahtoon. Sekoita kevyesti tasaiseksi, mutta älä vatkaa.

Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kypsennä uunin keskiosassa 6-10 minuuttia 225-asteessa.

Sirottele puhtaalle leivinpaperille sokeria ja kumoa kypsä kääretorttupohja paperille. Anna jäähtyä.

Leikkaa pohja kahteen samankokoiseen osaan ja kostuta molemmat puoliskot. Levitä toiselle puoliskolle hilloa ja viipaloi päälle mansikoita. Levitä ohut kerros suklaakermaa ja nosta toinen levy päälle.

Kuorruta kakku lopulla kermalla ja viipaloi päälle runsaasti mansikoita.

Valkosipulikurkut

Meillä herra rakastaa valkosipulia, mutta koska olen itse kyseiselle ainekselle allerginen, hän ei sitä joka ruokaan saa. Tämän dilemman vuoksi päätin eräänä syksyisenä päivänä kokeilla säilykekurkkujen valmistamista. Tällä ohjeella näistä tulee todella vahvasti valkosipulin makuisia, eli kannattaa vähentää valkosipulin määrää, jos ei sen mausta niin paljon pidä.
Jotta tämä ei menisi pelkäksi miehen "hellimiseksi", kokeilin myös (ylläri, ylläri) Raparperi-sipulichutneyn valmistamista. Tästä tuli aivan mielettömän hyvää ja se käy todella hyvin grilliruoan kaveriksi.



Valkosipulikurkut

2 kg    Avomaankurkkuja
100 g  Tuoretta tilliä
50 g    Piparjuurta
7         Valkosipulinkynttä

Mausteliemi:
6 dl     Vettä
4 dl     Väkiviinaetikkaa
8 dl     Sokeria
2 rkl    Suolaa
1 rkl    Sinapinsiemeniä


Puhdista ja desinfioi säilytyspurkit ja kannet huolellisesti.

Kuumenna purkit ennen täyttämistä. Ne voi kuumentaa uunissa 100-125-asteessa sanomalehteen käärittynä vähintään 15 minuuttia. Kansien desinfiointi onnistuu kätevästi vesikattilassa keittämällä.

Pese kurkut huolellisesti ja viipaloi ne. Huuhtele tilli, kuori piparjuuri ja leikkaa ohuiksi lastuiksi (itse vuolen lastuja kuorimaveitsellä). Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.

Laita lasipurkkien pohjalle runsaasti tilliä, lisää kurkkusiivut, piparjuuri ja valkosipuli purkkeihin.

Kiehauta mausteliemi ja kaada kuumana purkkeihin. Liemen tulee peittää ainekset kokonaan ja tulla aivan piripintaan. Sulje purkit tiiviisti kannella, anna jäähtyä ja siirrä kylmään maustumaan.

Kaalikääryleet

Tänään oli pakko kokeilla tuota lapsuuden herkkua. Kyllä, olen erilainen nuori, tykkään ja olen aina tykännyt niistä ruoista, joita muut lapset (ja aikuiset) ovat inhonneet. Näitä ovat mm. maksalaatikko, kanaviilokki, ryynimakkarat, mantelikala ja sitten nuo pahamaineiset kaalikääryleet.
Olin jotenkin olettanut, että nämä ovat äärimmäisen vaivalloisia tehdä, mutta nehän valmistuivat oikeastaan aika pienellä vaivalla.





Kaalikääryleet


1         iso kaali (oma oli käärylekaali)
           suolaa
1 dl     riisiä
400 g  jauhelihaa
1 dl     korppujauhoja
1 dl     kaalin keitinlientä
1 dl     ruokakermaa
1-2     sipulia
           mustapippuria
           timjamia
2 rkl    siirappia
1 dl     vettä
           voita


Kiehauta vettä suuressa kattilassa. Koverra kaalin kova kanta pois ja lisää kiehuvaan veteen kaali ja suolaa. Keitä kaali kypsäksi. Laita kypsä kaali kulholliseen kylmää vettä. Nosta kaalinlehdet keittiöpyyhkeen päälle kuivumaan.

Keitä riisit ja valuta ne lävikössä.

Mittaa kulhon pohjalle kaalin keitinliemi ja ruokakerma, sekoita joukkoon korppujauhot turpoamaan.

Hienonna sipuli(t) ja ruskista kevyesti paistinpannussa.

Lisää kulhoon jauheliha, riisit, sipuli ja mausta.

Levitä kaalinlehdet leikkuulaudalle ja ohenna veitsellä paksuin lehtiruodin kohta. Nosta jokaiselle lehdelle reilu ruokalusikallinen täytettä ja kääri tiukaksi kääryleeksi.

Lado kääryleet voideltuun vuokaan. Valuta päälle siirappia ja kaada vuokaan vesi. Pane päälle voinokareita.

Paista aluksi 225-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia ja laske sitten uunin lämpö 175-asteeseen ja kypsennä yhteensä reilu tunti. Valele välillä paistoliemellä.

Syksyinen kinuskikakku

Syyskuussa on meidän perheessä kolmella synttärit ja tällä kertaa niitä juhlittiin yhdessä. Nyyttäri-ajatuksella mentiin ja itse toin pöytään täytekakun. Itse tykkään kinuskin ja omenan yhdistelmästä, joten halusin kokeilla sitä tällä kertaa täytekakussa. Kondensoidusta maidosta keitetty kinuski on itselle paljon helpompi ratkaisu, kuin kermasta keitetty kinuski ja hyvänmakuista siitä mielestäni tulee. Pitää vaan muistaa hyvissä ajoin keittää maito kinuskiksi, koska keittämiseen tarvitaan 3 tuntia aikaa.


Kinuski

1-2 prk Kondensoitua maitoa

Pohja

5 Kananmunaa
Sokeria
Vehnä- ja perunajauhoja
2 tl Leivinjauhetta

Täyte

Omenahilloa
(Kinuskia)
Mehua kostutukseen

2½ dl-5dl Kuohukermaa
Vaniljasokeria
Suklaalehtiä koristeluun


Keitä ensin kinuski. Laita kondensoitu maitotölkit kattilaan (kannattaa valita se huonoin kattila) ja peitä vedellä, kuumenna vesi kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen 3 tuntia. Lisää vettä tarvittaessa, niin että tölkit ovat koko ajan peitossa. Tämän teen itse viimeistään edellisenä päivänä ja keitän kerralla useamman tölkin, jotka säilyvät hyvin jääkaapissa.

Voitele ja korppujauhota irtopohjavuoka.

Ota kaksi saman kokoista lasia ja riko toiseen kananmunat. Mittaa toiseen lasiin saman verran sokeria ja kaada sokeri vatkauskulhoon. Mittaa sitten tähän samaiseen lasiin (siis siihen missä oli ne sokerit) jauhot. Jauhoja tulee myös saman verran kuin kananmunia, niin että vähintään puolet jauhoista on vehnäjauhoja ja loput perunajauhoja. Lisää jauhojen joukkoon leivinjauhe ja sekoita. Lisää kananmunat sokerin joukkoon ja vaahdota. Siivilöi jauhoseos vaahdon joukkoon ja sekoita rauhallisesti tasaiseksi, mielellään "nuolijalla" käännellen. Kaada taikina jauhotettuun vuokaan ja paista uunin alatasolla 175-asteessa n. 40 minuuttia.
Kumoa valmis pohja pian uunista ottamisen jälkeen ritilälle jäähtymään.

Halkaise kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta pohja mehulla ja levitä pohjalle kinuskia ja sen päälle omenahilloa. Sama juttu seuraavan kerroksen kanssa. Nosta päällimmäinen osa kanneksi ja kostuta se. Laita kakun päälle loput kinuskista ja levitä tasaisesti. Lopuksi kermavaahdon pursotus reunoihin ja suklaalehtiä koristeeksi.

Kasvissosekeitto

Tänään on tarjolla yksi lempiruoistani, jota tulee nykyään syötyä ihan liian harvoin. Tämä resepti on alunperin lähtöisin siskoltani, mutta tapani mukaan kadotin ohjeen sen verta useaan otteeseen, että oli pakko soveltaa oma versio. Tämän ruoan yksi hyvä puoli on se, että sitä voi soveltaa loputtomiin: vaihdella kasviksia, mausteita tai lisukkeita. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi paahtaa kuumalla pannulla nakkeja pilkottuna, näin siitä saa vielä ruokaisampaa. Chilillä taas saa potkua makuun.


Kasvissosekeitto


2 sipulia
500 g porkkanoita
9 perunaa
½ pkt Koskenlaskija-sulatejuustoa
Muskottia
Timjamia
Pippuria
Suolaa

Raejuustoa lisukkeeksi

Kuori ja pilko kasvikset ja laita ne kattilaan. Lisää vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät ja keitä kasvikset todella kypsiksi. Jos haluaa keitostaan vähän sakeampaa, tässä vaiheessa kannattaa kaataa osa keitinvedestä pois.
Soseuta kasvikset sauvasekoittimella tasaiseksi, lisää Koskenlaskija nokareina keittoon ja mausta maun mukaan. Sekoita, kunnes Koskenlaskija on täysin sulanut keiton joukkoon.
Lisää annosten päälle raejuustoa ja nauti.

Kaalilaatikko

 Kaalilaatikko on aina ollut mulle mieleen ja sen kaveriksi on joka kerta saatava puolukkahilloa. Kaalilaatikkoa tulee yleensä tehtyä samalla vaivalla isompi annos, jota syödään useampi päivä. Puolukkahillonkin pyrin tekemään itse, mutta tällä kertaa en tehnyt uutta satsia, koska edellistä oli juuri sopivasti jäljellä. Tässä on esimerkiksi hyvä resepti hilloa varten.
Kaalilaatikkoa sanotaan kovin työlääksi ja aikaa vieväksi valmistaa, mutta mun mielestä tämä kuuluu niihin ruokiin, joissa aikataulutus on tärkeintä. Sillä, jos aikataulu toimii, niin ruoka valmistuu kuin itsestään. :) Itse en keittele kaalinpäätä, vaan paistan pannulla. Sopii mulle paremmin ja en ole huomannut, että kaalin maku olisi kärsinyt.

 Kaalilaatikko

2 pientä keräkaalia
2-3 sipulia
öljyä paistamiseen
2 annosta keitettyä riisiä
400 g jauhelihaa
3 ½ rkl siirappia
kourallinen tuoretta basilikaa
mustapippuria
suolaa
(vajaa) 5 dl ruokakermaa


Silppua sipuli ja kuullota pannulla samalla kun leikkaat kaalin suikaleiksi. Jos kaalia on niin paljon, ettei mahdu kerralla pannulle, niin paista kaali kahdessa osassa tai lisää sitä mukaa kun pannulle mahtuu. Esim. wokkipannu riitää tälle määrälle, jos kaalia lisäilee paistamisen aikana. Kaalien paistamiseen kannattaa varata aikaa, mutta  toisaalta sitten kun kaalit on saatu pannulle, ne eivät vaadi muuta kuin pientä tarkkailua ja aktiivista kääntelyä.

Keitä riisi paketin ohjeiden mukaan. Lisää riisien keitinveteen hieman suolaa.

Paista jauheliha ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää siirappi ja riisit jauhelihan joukkoon. Mausta vielä pilkotulla tuoreella basilikalla. Tässä vaiheessa on hyvä tarkastaa maku ja lisätä mausteita tarvittaessa.

Tällä välin kaalit ovat mukavasti pehmenneet. Kaalien paistamisessa on tärkeintä ettei paista liian kuumalla pannulla, jottei kaalit kuivu.

Voitele iso uunivuoka ja kaada siihen kaalit ja riisi-jauhelihaseos ja sekoita ne keskenään (voi sekoittaa myös pannulla, makukysymys). Tasoita ja kaada päälle ruokakerma.

Paista uunissa 175 asteessa n.1 tunti eli kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Valmis annos puolukkahillon kera

Ihana raparperikakku

Tämän kuvan kakut vein äidilleni äitienpäiväjuhlintaa varten. Edessä oleva on Pähkinäinen raparperipiirakka, jonka reseptin olen jo tähän hätään kadottanut. Postaan reseptin, kunhan vain löydän sen. Täytekakku on Mansikkainen suklaakakku ja kuivakakkuna  Kotilieden Ihana raparperikakku.
Pari sanaa tuosta Raparperikakusta: tykkään kun kuivakakku ei ole nimensä mukaisesti kuiva, vaan mehevä. Tämä on juuri sellainen kuivakakku. Tästä tuli heti yksi lempiohjeistani ja asiaa ei yhtään haitannut se, että se sisältää raparperia. Vaikka reseptissä kehotetaankin nauttimaan haaleana, niin toimii hyvin myös huoneenlämpöisenä tai viileänä. Tietysti raparperin kanssa kannattaa aina nauttia jotain maitotuotetta raparperin sisältämän oksaalihapon takia.

Raparperi-mansikka-toscapiirakka

Tässä vaiheessa tunnustan rakastavani raparperia. Voisin syödä sitä ympäri vuoden,  mutta nautiskelu jää lähinnä kesäaikaan, koska en saa sitä koskaan pakkaseen asti. Unelmieni kodissa olisikin niin iso raparperipenkki, että kyseistä herkkua saisi syödä mielin määrin ja riittäisi vielä pakastettavaksi.
Tällä kertaa herkusta tuli loihdittua Raparperi-mansikka-toscapiirakka.

Raparperi-mansikka-toscapiirakka

Pohja:
4          munaa
3 dl      sokeria
100 g   voita sulatettuna
2 dl      kevytkermaa
2 tl       leivinjauhetta
5 dl      vehnäjauhoja
½-1 tl   kardemummaa

7 dl       raparperipaloja
3 dl       mansikoita pilkottuna

Tosca:
150g    voita
2 dl      sokeria
½ dl     vehnäjauhoja
160g    mantelilastuja
2 rkl     appelsiinimehua


Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää jäähtynyt rasva, kerma sekä yhteen sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe.
Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle ja esipaista 175-asteessa 8-10 minuuttia.
Pohjan paistuessa, kiehauta toscakuorrutuksen ainekset kattilassa. Itse lisään mantelilastut vasta voin sulamisen jälkeen, jotta lastut säilyvät mahdollisimman ehjinä.
Levitä puolikypsän pohjan päälle raparperipalat ja mansikat sekä toscakuorrutus.
Jatka piirakan kypsentämistä 20-30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja pinnassa kaunis paahto.
Jäähtyneenä voi piirakan leikata annospaloiksi.

Ruis-karpalosämpylät

Olen jo pitkään tehnyt meille itse leivät tai siis lähinnä sämpylöitä. Ainoa leipä, jota ostamme kaupasta, on ruisleipä. Sitäkin olen pariin otteeseen kokeillut tehdä, mutta vähemmän onnistunein tuloksin. Sämpylät ovat siitä mukavia tehdä, että ne valmistuvat pienellä vaivalla ja perusreseptiä voi muokata niin paljon kuin sielu sietää.
Oma perusreseptini sämpylöihin on se, joka löytyy Sunnuntai Rouheinen -sämpyläjauhopussista. Itse en enää jauhoja pahemmin mittaa, vaan katsastan taikinan mukaan jauhojen lisäämisen, joten alla olevassa reseptissä on jauhojen määrä suuntaa antava. Harvoin teen ihan perusreseptin mukaan ja tällä kertaa päädyin yhdistelmään ruis ja karpalo. Usein laitan taikinaan erilaisia pähkinöitä, kuivattuja marjoja, porkkanaraastetta tai mitä satun kaapista löytämään. Jauhoja myös vaihtelen tunnelman mukaan, esim. ruis- tai grahamjauhoja laitan joukkoon makua tuomaan. Sämpylöiden päälle voi laittaa erilaisia siemeniä ennen paistamista.


Ruis-karpalosämpylät (n. 25 kpl)

5 dl           vettä
1 ½ tl        suolaa
2 rkl         siirappia (itse käytän leipäsiirappia)
1 ps          kuivahiivaa
1-2 dl       ruisjauhoja
n. ½ dl      kuivattuja karpaloita pilkottuna
10-12 dl   sämpyläjauhoja
1 dl           oliiviöljyä


Sekoita +42-asteiseen veteen suola ja siirappi. Vispilöi taikinanesteeseen ruisjauhot, joihin on kuivahiiva sekoitettu. Lisää pilkotut kuivatut karpalot. Lisää jauhoja vähitellen, sillä pehmeämmästä taikinasta tulee parempia sämpylöitä. Taikinan teon loppuvaiheessa lisää huoneenlämpöinen öljy. Vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna kohota lämpimässä paikassa 30 minuuttia.

Vaivaa ilmakuplat pois (voi tehdä jauhotetulla pöydällä tai sitten kulhossa, ihan maun mukaan) ja muotoile sämpylät mielen mukaan. Kuvassa olevat sämpylät on ensin pyöritelty tangoiksi ja sitten tangot käännetty solmuiksi. Toinen kätevä tapa on paistaa sämpylät muffinsivuoassa. Silloin saa varmemmin saman näköisiä ja kokoisia sämpylöitä, jos sellaista halajaa.

Nosta sämpylät pellille leivinpaperin päälle ja anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa n. 30 minuuttia.

Paista uunin keskitasolla 225-asteessa 10-15 minuuttia. Halutessasi voit voidella sämpylät vedellä ennen paistamista.

Tutustuminen

Alkuun on ehkä hyvä kertoa muutama asia itsestäni:
Rakastan puuhailua keittiössä. Leipominen on aivan ihanaa puuhaa, mutta myös muunlainen ruoanlaitto on mielettömän mukavaa. Ruoanlaitossa tykkään käyttää aikaa ja tuoreita raaka-aineksia. Aina aikaa ei kuitenkaan ole, jolloin on käytettävä oikopolkuja.

Ruoanlaiton lisäksi nautiskelen elokuvia ja kirjallisuutta. Molempia menee laidasta laitaan ja vähän laitojen ylikin. Näiden lisäksi yritän mahdollisimman paljon tallentaa elämän ihanuuksia ja varsinkin meidän koiruutta kameralla. Kaikki ruokaan liittyvät kuvat onkin omia, joten toivon yhteydenottoa, jos haluat kuvia johonkin käyttää.

Koulutusta ruoanlaiton saralta minulla ei ole sitten yläasteen kotitaloustuntien, joten en ratkaisujani tarjoa niinä ainoina ja oikeina, vaan vaihtoehtoina. Kuulen/luen mielelläni vaihtoehtoisia tapoja tehdä ruokaa tai leipoa.