lauantai 23. kesäkuuta 2012

Raparperi-mansikka-toscapiirakka







Tässä vaiheessa tunnustan rakastavani raparperia. Voisin syödä sitä ympäri vuoden,  mutta nautiskelu jää lähinnä kesäaikaan, koska en saa sitä koskaan pakkaseen asti. Unelmieni kodissa olisikin niin iso raparperipenkki, että kyseistä herkkua saisi syödä mielin määrin ja riittäisi vielä pakastettavaksi.
Tällä kertaa herkusta tuli loihdittua Raparperi-mansikka-toscapiirakka.

Raparperi-mansikka-toscapiirakka

Pohja:
4          munaa
3 dl      sokeria
100 g   voita sulatettuna
2 dl      kevytkermaa
2 tl       leivinjauhetta
5 dl      vehnäjauhoja
½-1 tl   kardemummaa

7 dl       raparperipaloja
3 dl       mansikoita pilkottuna

Tosca:
150g    voita
2 dl      sokeria
½ dl     vehnäjauhoja
160g    mantelilastuja
2 rkl     appelsiinimehua


Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää jäähtynyt rasva, kerma sekä yhteen sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe.
Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle ja esipaista 175-asteessa 8-10 minuuttia.
Pohjan paistuessa, kiehauta toscakuorrutuksen ainekset kattilassa. Itse lisään mantelilastut vasta voin sulamisen jälkeen, jotta lastut säilyvät mahdollisimman ehjinä.
Levitä puolikypsän pohjan päälle raparperipalat ja mansikat sekä toscakuorrutus.
Jatka piirakan kypsentämistä 20-30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja pinnassa kaunis paahto.
Jäähtyneenä voi piirakan leikata annospaloiksi.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Ruis-karpalosämpylät



Olen jo pitkään tehnyt meille itse leivät tai siis lähinnä sämpylöitä. Ainoa leipä, jota ostamme kaupasta, on ruisleipä. Sitäkin olen pariin otteeseen kokeillut tehdä, mutta vähemmän onnistunein tuloksin. Sämpylät ovat siitä mukavia tehdä, että ne valmistuvat pienellä vaivalla ja perusreseptiä voi muokata niin paljon kuin sielu sietää.
Oma perusreseptini sämpylöihin on se, joka löytyy Sunnuntai Rouheinen -sämpyläjauhopussista. Itse en enää jauhoja pahemmin mittaa, vaan katsastan taikinan mukaan jauhojen lisäämisen, joten alla olevassa reseptissä on jauhojen määrä suuntaa antava. Harvoin teen ihan perusreseptin mukaan ja tällä kertaa päädyin yhdistelmään ruis ja karpalo. Usein laitan taikinaan erilaisia pähkinöitä, kuivattuja marjoja, porkkanaraastetta tai mitä satun kaapista löytämään. Jauhoja myös vaihtelen tunnelman mukaan, esim. ruis- tai grahamjauhoja laitan joukkoon makua tuomaan. Sämpylöiden päälle voi laittaa erilaisia siemeniä ennen paistamista.


Ruis-karpalosämpylät (n. 25 kpl)

5 dl           vettä
1 ½ tl        suolaa
2 rkl         siirappia (itse käytän leipäsiirappia)
1 ps          kuivahiivaa
1-2 dl       ruisjauhoja
n. ½ dl      kuivattuja karpaloita pilkottuna
10-12 dl   sämpyläjauhoja
1 dl           oliiviöljyä


Sekoita +42-asteiseen veteen suola ja siirappi. Vispilöi taikinanesteeseen ruisjauhot, joihin on kuivahiiva sekoitettu. Lisää pilkotut kuivatut karpalot. Lisää jauhoja vähitellen, sillä pehmeämmästä taikinasta tulee parempia sämpylöitä. Taikinan teon loppuvaiheessa lisää huoneenlämpöinen öljy. Vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna kohota lämpimässä paikassa 30 minuuttia.

Vaivaa ilmakuplat pois (voi tehdä jauhotetulla pöydällä tai sitten kulhossa, ihan maun mukaan) ja muotoile sämpylät mielen mukaan. Kuvassa olevat sämpylät on ensin pyöritelty tangoiksi ja sitten tangot käännetty solmuiksi. Toinen kätevä tapa on paistaa sämpylät muffinsivuoassa. Silloin saa varmemmin saman näköisiä ja kokoisia sämpylöitä, jos sellaista halajaa.

Nosta sämpylät pellille leivinpaperin päälle ja anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa n. 30 minuuttia.

Paista uunin keskitasolla 225-asteessa 10-15 minuuttia. Halutessasi voit voidella sämpylät vedellä ennen paistamista.

Tutustuminen

Alkuun on ehkä hyvä kertoa muutama asia itsestäni:
Rakastan puuhailua keittiössä. Leipominen on aivan ihanaa puuhaa, mutta myös muunlainen ruoanlaitto on mielettömän mukavaa. Ruoanlaitossa tykkään käyttää aikaa ja tuoreita raaka-aineksia. Aina aikaa ei kuitenkaan ole, jolloin on käytettävä oikopolkuja.

Ruoanlaiton lisäksi nautiskelen elokuvia ja kirjallisuutta. Molempia menee laidasta laitaan ja vähän laitojen ylikin. Näiden lisäksi yritän mahdollisimman paljon tallentaa elämän ihanuuksia ja varsinkin meidän koiruutta kameralla. Kaikki ruokaan liittyvät kuvat onkin omia, joten toivon yhteydenottoa, jos haluat kuvia johonkin käyttää.

Koulutusta ruoanlaiton saralta minulla ei ole sitten yläasteen kotitaloustuntien, joten en ratkaisujani tarjoa niinä ainoina ja oikeina, vaan vaihtoehtoina. Kuulen/luen mielelläni vaihtoehtoisia tapoja tehdä ruokaa tai leipoa.